Äiti (Mommy) as it’s Mother’s day in Sweden.

May
’29th’
2011
by Aatu

Traduction du morceau Mommy de Fred Pellerin en suédois et finnois:

Äiti, jag tycker om dig
Berätta hur som barn
jag lekte på finska.
Pallo, auto, ja polkupyörä
Mäenlaskut niin ja hiihot
hienosti leikkisi käy.

Äiti, äiti, vad är det som har hänt?
Åh äiti, äiti, mitt namn har ingen nämnt.
Åh äiti, när blev det för sent?

Äiti, jag tycker om dig
vad heter orterna på finska, det rör mig
Mattila ja Vittaniemi,
Torrakankorva, Päkkilä,
Nasua, Alkkula.

Äiti, äiti, vad är det som har hänt?
Åh äiti äiti, alla orter som vi känt.
Åh äiti, när blev det för sent, för sent.

Äiti, äiti, jag tycker om dig
Åh snälla sjung din fina vaggvisa för mig
Surrur-rur, näin auto hyrrää
surrur, näin auto hyrrää sinistä maata päin

Äiti, äiti, visst minns jag denna sång
Åh äiti, äiti, då sov jag natten lång
Åh äiti, när blev det för sent, för sent.

Äiti, äiti, jag tycker om dig
Berätta än en gång om våran historia
Tässä on oltu, ja naitu poikki
pyyetty siika, lohi, porokki hoijettu on

Äiti, äiti, när var vårt spel förlorat?
äiti, äiti, vem kan jag skylla på att..
Äiti, när blev det för sent, för sent.
Alldelens för sent.

From the cables: Immigrants from Muslim countries now constitute about four percent of Sweden’s population.

December
’5th’
2010
by Aatu

Hmm. Hadn’t realised that. But how homogeneous are the “Muslim country immigrants”? Are they all Muslim or perhaps Christian or rather secularised? Do they all share a common language?

As a comparison The Sweden Finns, as in Finnish speaking - both domestic and post Finnish War migrators - amount to about five percent, making it Sweden’s by far largest language minority equal to the reverse fraction of Swedes - as in Swedish speaking - in Finland.

Tredagarsresa med buss till New York.

November
’23rd’
2010
by Aatu

dET går bra att åka på klassresa till New York med buss. Det ligger nånstans kring Umeå, eller kanske Lycksele. Det gjorde jag i natt. Ni var många som var med också. Det var väldigt rörigt. Anton åkte skridskor i nån skridsko-lekhall i nån björndräkt med sin amerikanske vän. Själv hade jag rullskridskor och kunde inte åka på isen. Vi hade med oss våra privata bilar också och takboxar tror jag. Fast jag har ju egentligen ingen bil ens. Och det var inte jag som körde. Satt i bussen. Jag hade tagit med mig en skinka som smälte och förblev ouppäten.
Jag drog av plasten och den limmade skinkan spred ut sig, i takboxen. Full vart man också andra natten på tredagarsresan till New York, dan innan hemresa. Just det, Jonas var också där, men då var det mer som Umeå helt plötsligt. Han hade liksom ordnat skiten lite grann. Höll på o rådda PA eller vad det var. Ja för bandet var där. Sami tyckte att vi skulle köpa en bas som han hittade i natten, som var nedsatt till 4 200 kr. Det var liv eller död. Vi gick ut också där i New York, men jag vart ensam kvar i storstadsnatten och inte så stursk. Rädd för att bli rånad eller stucken med kniv. Ja det kanske var det i ett nötskal.

Ummikko i Meänmaa

November
’14th’
2010
by Aatu

Jag dricker inte för att berusa mig
Jag tycker om mitt vita bröd
Du kan höra att jag inte kommer härifrån
Jag är ummikko i Meänmaa

Se här spatserar jag på gatan fram
Av finskan förstår jag ej ett ord
och dom talar ju det överallt
Jag är ummikko i Meänmaa

Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummikko
jag är ummikko i Meänmaa
Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummikko
tala svenska så jag förstår

Jag tar aldrig seden dit jag kommer nej
är det nån som talar svenska här så säg
jag för mig alltid väldigt tanklöst fram
nonchalant avfärdar jag ditt arv

Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummikko
jag är en ummikko i Meänmaa
Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummikko
tala svenska så jag förstår

Anspråkslös och blygsamhet är inte mina epitet
jag är världens nav och referens
Välvilja och klarsynthet är sällsynt och i synnerhet
då jag ser på undersåtar i mitt land

Riksvapnets sköld gör mig till riktig man
den ger mig rätt att trycka ner
Minoriteteter, ignoreras då det går
Ridderligt och hövligt men bestämt

Jag tar inte seden dit jag kommer nej
är det nån som talar svenska här så säg
jag för mig alltid väldigt tanklöst fram
nonchalant avfärdar jag ditt arv

Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummikko
jag är en ummikko i Meänmaa
Who’o jag är en ummikko
jag är en laglig ummiko
tala svenska så jag förstår

Schubertin “Terve Marja!” omala kielelä, ja laulettavana.

October
’24th’
2010
by Aatu

Terve Marja!
Armolinen olet sie.
Marja armoa on täynä.
Marja täynä armoa on.
Tervehys, Herra on
sinun kanssasti.
Sie siunattu muitten naisten joukosta
ja pyhitetty -
pyhitetty kohtusi hetelmä olkhoon,
meän Jeesus.
Terve Marja!

Pyhä Marja,
äiti Jumalan.
Rukkoile meän syntisten puolesta.
Rukkoile meän puolesta.
Rukkoile meän syntisten puolesta nyt
ja sitte ko meän on aika kuola.
Sitte ko aika kuola oon,
sitte ko meän on aika kuola,
ko maalinen vaelus ohi on.
Terve Marja!

Whaaah!? Facebook on kiinni!

March
’26th’
2010
by Aatu

APUA, en pystynyt aamulla kirjautumaan fb-tililleni. Maailmani romahtaa, mitä nyt teen, tämä on pahempaa kuin sähkökatkos. auttakaa.

Sie vanha ja vapaa (Kenen käänös?)

January
’8th’
2010
by Aatu

Sie vanha ja vapaa
sie maa tunturin
Sie hiljasta iloa täynä, vettä
Nyt rakasta maata
nyt näihin tervehtin
Aurinko, taivas, vihreä niitty, mettä
Aurinko, taivas, vihreä niitty, mettä

(Ruottin kansalislaulun ensimmäinen säkkeistö, oos niitä enämpiki saman kääntäjän pännästä?)

Paras jouluklappi, joulutoivomus v. 2008.

December
’2nd’
2009
by Aatu

Jaa halloo, oos se joulupukki? No niin, Huuvan Aatu täältä Haaparannalta hei. Saiskos joulutontulta toivoa semmosia oikein utopistisia jouluklappia? Mie tiän, mie tiän, että mie olen vähän myöhäin liikheelä, niin ja kläpilehän net oon enämpi net resäntit, eikö vain, mutta jo’, jo… noh..no niin.. Ja! Saapii! Noh, noh, no mie mie toivosin, joulu-, tai sitte vaikka uueksi vueksi, jos oon vaikea totteuttaa toivomusta näin kiihreelä, että, kuunteleppa nytte, että Suomi ja Ruotti tämän merkki- eli suruvuen 2009 kunniaksi päättäsivä korjata sen onnettomuuen, mikä sattu kohta 200 vuotta sitte ko Suomi menetti Ruottin ja Ruotti Suomen. Laitama hyntyt yhtheen ja pyyhimä pyyhekumila pois tämä riethaan raja tästä. Ja mitäs met kahela pääkaupungila, ko Tornio olis tässä just hy’älä paikala perämeren pohjukassa, uuen Ruotti-Suomi-neijon ei navassa, mutta reisien välissä.

- Täh, mitä? Että kohtuuton toive? - No mutta kuule, kuule vielä, tekisimmä siittä uuesta maasta Suomen kielilain mukhaan viralisesti kakskielisen. Niin, ko soon pukki sillä laila, että Ruottissa oon suunnilheen saman verran ruottinsuomalaisia ressukoita, ko mitä Suomessa oon niitä suomenruottalaisia reppanoita.

Niin ja Haaparanta liitethäis Tornihoon, tietekki… Mie unohin sen sanoa, hopussa, niin ko mie olen niin hopussa, ja ko soon niin kaikki selvää pässinlihhaa omassa päässä. Ei Haaparantaa nimenä tartte sen enämpää ko, että se kertoo missä kaupungisosassa liikuthaan, eli Suensaarela vai Haaparannala. Eli Swensarölä vai Haparandassa ruottiksi. Tai Salmela, tai Miukissa, noh jokos sie ymmärrät? Ja kylilä olis sitte samat nimet väylän kahta puolta, niinko ylempänäki, Tornio, Ylitornio… no kyllä sie ymmärrät. Ja kaks sattaa vuotta jakkautunu Alatornion seurakuntaki vois taas yhtyä. Halleluuja! Eiks sie näe kunka hyä juttu tämä oon?! Nehän olit seurakunnakki ennen vanhaan, niinko kyläkki, väylän yli, että kirkko yhelä puolela ja Tuonela, eiko hautausmaa toisela.

No niin. Ja samala, ko Tornio vaurastuis ja kasvais, niin nuot kahen saan vuen takasen soan jälkheiset luonottomat syöpäkasvaimet Oulu ja Luulaja saisit näivettyä sopevamman kokosiksi. Eihään net ole luonolisia kaupunkia, ko net oon nousseet hithaasti tämän viimisen kahen saan vuen aikana. Aivanko syöpä, turvaettäisyyelä rajasta molemin puolin, kuitenki sinne haikailen. En mie ole koskhaan pitäny luonolisena käyä soppailemassa Luulajassa tai Oulussakhaan ko met olema oikeasti maailmankaikkeuen napa… niin vai oliko se kohtu. Mie muistan, että pani vasthaan lähteä lukehmaan Luulahjaan silloin ko oli se aika. Tottuushan oon se, että met olema meän maailman luonolinen keskipiste.

Niin en mie muuta toivo joulu’.. niih, häh, mitä? Mitä ei? Valtuuksia? Jaaa… Nooh varatoivomuksena mie halvaisin semmosen sisäkäyttösen digiantennin ko vuokranantaja ei ole välittäny tavalista antennia laittaa katole, ja kaapelista puuttu joku Suomen kanava. Jääpii Pik Braterit näkemättä… Niin ja näin joulun kunniaksi pullo punasta olis aivan soma olla, sitä Hessun meile valuttammaa verta.. niin niin ei jouluna ko sitte pääsiäisenä kyllä mie tiän joo joo. Heei, mutta kuule jos mie panisin käet risthiin ja pirhauttasin sille, oliskhaan sillä valtuuksia? -No mie pruuan, joo, hyyä joulua, hei!

Kuolevaisuus, lääkärit ja kivessäryt.

November
’11th’
2009
by Aatu
Oleks sieki sairastanu, purru hammasta ja aatelu että jos sie kyllin pitkhään kiukuttelet, niin sie et tartte mennä lääkärhiin? Mie olen tässä pari päivää viettäny pojan kans syyskotilolommaa neljän seinän sisällä, ja mie olen potenu vaikka minkä sorttista vaivaa sen aikana. Sölkää vaivaa, soon aika tavallista. Soon oikeasti lonkkavaiva, jonka kans mie välistä olen käyny papan veljen luona. Se ossaa, en tiä ossaako vielä, kattoa jalkopäästä ja mitata että kumpi koipi on toista lyhempi eli pitempi. Sitte se kääntää pyöhräyttää ja vaivat on hokspoks poissa, jos se lonkka vain pyssyy. Mie ole sitte aina jaksanu viime aikhoin Mattia vaivata, olen itte yrittäny venytellä ja eri konstein väähnäyttää ja vaphauttaa sitä lonkkaa. Välilä panen tukisitheen vyötärölle ja joskus se helppaa. Toisinhaan se vain mennee ohi, kummasti.
 
Lääkärhiin mie ole tohtinu mennä lonkan kans koskhaan. Tiä mitä net keksis amputoimisia tai irtopohjallisisa kenkhiin. Ei net varhmaan käsittäis sen pääle, ette se on jalka lonkasta sijoilthaan, ja että se siksi on kipeä ja joskus tulehtuu. Antasit vain särkylääkheitä, kortisoonia ja, pian aikaa siukkalommaa, mutta enhän mie “saata” olla sairaslomala, enkä viihy. Enkä huoli valtion rahhaa, ko mie pärjään itte. Äijä pärjää tai kuolee pois muitten alta.
 
Tässä samassa on särkeny - ja tämähän on vähän arka aihe - vasenta kivestä ja nyt se on vielä kosketusarka. Sitähän sattuu, poika saattaa leikissä potkasta pallon just siihen väährään paikhaan, mutta sehän mennee ylheesä ohi. Nyt sitä on vain kestäny jonku aikaa. Mie kattoin jo netistä, että mikäs se mahtais äijää vaivata, ja pölkäsin tietenki jo kaiken maailman sappi- eiko munuaisvirtsakiviä ja syöpiä, mutta sielä sain sitte tiion ette jos särkee niin se on ylheesä hyä asia(!). Vähän mie olen miettiny, että jos se on se sölkävaiva sätteilly jo sinne. Aamulehtiä jakaessa tullee noustua, seistyä ja taas istuttua authoon tiukoissa housuissa sukukalleuksien pääle, saattaahan se siittäki johtua. Ja sölkävaivat saatoit muuten tällä kertaa alkaa siittä ko mie tässä pari viikkoa sitte leikin parkouria töissä ja pomppasin yhen kaitheen yli sementile ja se tuntu että se lasku olis voinu olla vähän pehmeämpi.
 
Liikuntahan olis hyä asia monheen vaihvaan, etenki sölkävaihvoin, mie olen ymmärtäny. Mutta ko semmonen tyhjä liikunta on aikasta tylsää ja oikeasthaan vain kuolevaisile. Sauvakävely on knapsuile. Ainoa kunnon liikunta on semmonen jonka saapii ruuhmiillisen työn kautta.
 
Ei tämä äijä ole vielä lääkärhiin näilä vaivola joutanu. Äijähän ei mene lääkärhiin ennenko patisteleva naisihminen pakottaa, ja siittäpä mie tulin aatelheeksi että tässäko sairastaa ommaa kuolevaisuutta niin tämähän näin sinkule vasta hyä kontaktianonssi oon, varsinki ko ylheesä nuorempia naisia kattelee. Kaikki vanhuuen vaivat listattu. Eiko mälli huuhleen ja nimi alle. Vielä ei näköä haittaa.
 
Adam Huuva
 
 

Haltuus annan sydämein

March
’24th’
2009
by Aatu

Haltuus annan sieluni
Levon saan sun luonasi
Ole mulle totta
Hyvää tarkoita
Haltuus annan sydämein

Vuodet vierii, haavoittaa
Sinä vain voit mun parantaa
Tartu mun käteen
Ehjäksi tee
Haltuus annan sydämein

Haltuus annan itseni
saanhan jäädä luoksesi
puhtaaksi tee mun
lailla enkelten
Haltuus annan sydämein
Saat sydämein

(suom. san. S. Skön)